13.12.2013

Vertaisuutta parhaimmillaan

VERTAISOHJAAJAKURSSI – VERTAISUUTTA PARHAIMMILLAAN

Olen Mielenterveyden keskusliiton jäsen ja ollut työsuhteessa Mielenterveyden keskusliittoon jo kolmen vuoden ajan. Ammatiltani olen datanomi ja työni ohella Mielenterveyden keskusliitossa sain käydä vertaisohjaajan perus- ja jatkokurssin. Meillä Mielenterveyden keskusliitossa vertaisohjaajakurssilta on mahdollisuus myös jatkaa kokemuskouluttajaksi ja –arvioijaksi. Kerron kokemuksistani Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajakurssista ja vertaisuudesta yleensä.

Vertaisohjaajan kurssit olivat melkoinen seikkailu, opin vertaisuudesta enemmän kuin koko opiskelu- ja työurani aikana yhteensä. Opiskelu vertaisohjaajakursseilla oli täysin erilaista kuin mihin olin aikaisemmin tottunut. Odotin, että meille olisi luennoitu kuinka vertaisohjaajana toimitaan, mitä meiltä vaaditaan ja mitä pitäisi ottaa huomioon. Sen sijaan huomasinkin, että olin joutunut keskelle vertaisryhmää. Teimme ryhmätyöskentelyjä todella paljon, tuotimme asioita itse, keksimme itse vastauksia pulmiin ja kokosimme tuotoksemme paperille muita ryhmiä varten. Esitimme sitten kaikki tuotoksemme toisillemme ja pääsimme kokemustiedon ytimeen. Kouluttajamme toimi asioiden yhteen vetäjänä lopuksi ja jakoi osaamistaan ja viisauttaan meidän omien ajatustemme lisäksi ja täydensi ja kokosi aiheen yhteen. Peruskurssin jälkeen huomasin, etten enää jännittänyt vertaisohjaajana toimimista, olin oppinut luottamaan työskentelytapaamme ja siihen, että vastaukset asioihin kyllä löytyvät, kun asioita on pohtimassa monta saman aiheen tuntijaa – ja jokainen saa jotakin. Voin vain todeta kuinka syvällistä opiskelua se olikaan.

Vertaisohjaajan jatkokurssilla jatkoimme samojen teemojen syventämistä sekä oman tarinan kertomisen opiskelua. Jatkokurssin tunnelma oli kuin vertaisryhmässä parhaimmillaan: ymmärtävä, ystävällinen ja hauska. Harvoin olen kokenut vastaavaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Koirani ja kissani olin saanut ottaa jatkokurssipaikkaamme mukaan ja eräänä iltana illanistujaisissa koirani oli myös mukana ja keskustelu siirtyi kuin itsestään kurssilaisten omiin eläinkokemuksiin ja kuulimme monta hauskaa ja koskettavaa tarinaa tästäkin aiheesta.

Kaikki kurssilaisemme olivat sitä mieltä, että pitäisi järjestää jatkotapaaminen, ilmapiiri oli niin antoisa. Ei mikään ihme, että niin moni liitossamme on halunnut syventää oppimaansa ja jatkaa kokemuskouluttajaksi asti. Itse jatkoin kokemusarvioijakoulutukseen ja olen tällä hetkellä koulutettu kokemusarvioija.

Kirjoittaja on Mielenterveyden keskusliiton kokemuskouluttaja

Takaisin